<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
		>
<channel>
	<title>Comments on: Posti</title>
	<atom:link href="http://sammalkorpi.net/posti/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>http://sammalkorpi.net</link>
	<description></description>
	<lastBuildDate>Sun, 16 Oct 2011 02:45:38 +0000</lastBuildDate>
	<generator>http://wordpress.org/?v=2.9.2</generator>
	<sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
		<item>
		<title>By: Päivi Kannisto</title>
		<link>http://sammalkorpi.net/posti/comment-page-1/#comment-409</link>
		<dc:creator>Päivi Kannisto</dc:creator>
		<pubDate>Thu, 20 Jan 2011 18:24:05 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://sammalkorpi.net/?page_id=243#comment-409</guid>
		<description>Hei,
törmäsin nimeesi googlettaessani nimeä &quot;Pohjois-Haatala&quot;. Olin juuri luekellut Pohjois-Haatalan kylähistoriapiirin kirjaa ja oli pakko penkoa vähän lisää. 

Olen lukenut useamman kirjasi - erityisesti nautin &quot;Kahvila Dominokujalla&quot; -kirjastasi.

Hyvää jatkoa sinulle,
Päivi</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Hei,<br />
törmäsin nimeesi googlettaessani nimeä &#8220;Pohjois-Haatala&#8221;. Olin juuri luekellut Pohjois-Haatalan kylähistoriapiirin kirjaa ja oli pakko penkoa vähän lisää. </p>
<p>Olen lukenut useamman kirjasi &#8211; erityisesti nautin &#8220;Kahvila Dominokujalla&#8221; -kirjastasi.</p>
<p>Hyvää jatkoa sinulle,<br />
Päivi</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>By: Virve</title>
		<link>http://sammalkorpi.net/posti/comment-page-1/#comment-41</link>
		<dc:creator>Virve</dc:creator>
		<pubDate>Wed, 08 Sep 2010 05:55:32 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://sammalkorpi.net/?page_id=243#comment-41</guid>
		<description>Hyvä Klaus Rahikainen! Tämä on ehkä tietämistäni tavoista hämmästyttävin keino mainostaa omaa tuotantoaan. Olen imarreltu, että näet sivustoni potentiaalisena kanavana lukijoiden hankkimiseksi. Jatkossa suosittelen kuitenkin käyttämään esimeriksi Facebookin Pro kotimainen kirjallisuus -ryhmää viestin välittämiseen. Kiitos, ja onnea ja menestystä! Virve Sammalkorpi</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Hyvä Klaus Rahikainen! Tämä on ehkä tietämistäni tavoista hämmästyttävin keino mainostaa omaa tuotantoaan. Olen imarreltu, että näet sivustoni potentiaalisena kanavana lukijoiden hankkimiseksi. Jatkossa suosittelen kuitenkin käyttämään esimeriksi Facebookin Pro kotimainen kirjallisuus -ryhmää viestin välittämiseen. Kiitos, ja onnea ja menestystä! Virve Sammalkorpi</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>By: Klaus Rahikainen</title>
		<link>http://sammalkorpi.net/posti/comment-page-1/#comment-40</link>
		<dc:creator>Klaus Rahikainen</dc:creator>
		<pubDate>Wed, 08 Sep 2010 05:19:55 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://sammalkorpi.net/?page_id=243#comment-40</guid>
		<description>VARHAIN

Jonakin hetkenä
taas pyyhkäisee aalto
kaiken tieltään
ja läikähtää valo
ikuisuudesta 
runojeni ylle

	Teoksesta Paikka maassa vuodelta 1969


Rahikaisen kootut runot yksiin kansiin

Itse metsäni pohjoinen on teos, joka sisältää runoilija Kalevi
Rahikaisen (1927–1992) kootut teokset. Kirja sisältää myös aiemmin
julkaisematonta materiaalia, kirjailijan maalauksia sekä toimittajien 
tekstiä tästä voimallisesta näkijästä. Kirjan ovat toimittaneet
kirjallisuudentutkija Immo Pekkarinen ja kirjailija Klaus Rahikainen,
runoilijan poika.

Jämsänkoskella Keski-Suomessa syntynyt Rahikainen opiskeli ja vaikutti
1950-luvulta saakka pääkaupunkiseudulla, enimmäkseen Espoossa.
Rahikainen asui Leppävaarassa ja toimi myös Länsiväylä-lehden
avustajana 1970–1980 -luvuilla. Rahikainen oli Espoon kirjailijoiden
jäsen. Hänen tuotantoaan on esimerkiksi Espoo Blues -runo, jota on
esitetty monissa yhteyksissä.

Julkistamistilaisuudessa Pekkarinen ja Klaus Rahikainen pohtivat Kalevi
Rahikaisen merkitystä kirjailijana, isänä, ihmisenä ja näkijänä.
Lisäksi esillä on pieni näyttely Kalevi Rahikaisen maalauksista. Ne
kuvittavat myös julkaistavaa teosta.

Tilaisuudessa lausuntataiteilija Marjatta Oikawa tulkitsee sikermän
Kalevi Rahikaisen runoja. Esitystä säestää improvisoiden
sellotaiteilija Juho Laitinen.

Itse metsäni pohjoinen – omaäänisen runoilijan Kalevi Rahikaisen
koottujen teosten julkistamistilaisuus Villa Kivessä (Linnunlauluntie 7,
Helsinki) 16.9. klo 18. Vapaa pääsy.

Ole ystävällinen ja vie viesti eteenpäin kaikille vapauttavasta runoudesta kiinnostuneille!

Tervehtii

Klaus Rahikainen
Villavägen 10
22140 Mariehamn

puh. 0457-32 32000

Lisätietoja Kalevi Rahikaisen elämästä ja tuotannosta löytyy Immo Pekkarisen
toimittamilta sivuilta 

www.klausra.com/kalevi



Minä elän en ole kuollut
   lauluni lauletaan 
käy ilmi tuntoni itse teko 
  huuto keskeltä se elää 
tämän myrskyinen kutsu 
  ruoho vihertää tämän oikeus 
metsät täydet tämä paatos 
  isänmaan tämä kohta sen tieto 
kesken kaiken rakkaus ja ikävä 
  sana sanalta pois maailmalta 
vähä vähältä revityt kapalot
  yhä alastomampi tämä lauluani 
halusitte tai ette runon kärki 
  tulevaisuuteen sinua kohti 
tämä lauluani tästä tieto

			Ote runosta &quot;Minä elän en ole kuollut&quot;
			teoksesta Välähtää ikuinen silmissä vuodelta 1977

Tervetuloa katsomaan ja kuulemaan miten yksinkertaisen voimallista kaikki on!</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>VARHAIN</p>
<p>Jonakin hetkenä<br />
taas pyyhkäisee aalto<br />
kaiken tieltään<br />
ja läikähtää valo<br />
ikuisuudesta<br />
runojeni ylle</p>
<p>	Teoksesta Paikka maassa vuodelta 1969</p>
<p>Rahikaisen kootut runot yksiin kansiin</p>
<p>Itse metsäni pohjoinen on teos, joka sisältää runoilija Kalevi<br />
Rahikaisen (1927–1992) kootut teokset. Kirja sisältää myös aiemmin<br />
julkaisematonta materiaalia, kirjailijan maalauksia sekä toimittajien<br />
tekstiä tästä voimallisesta näkijästä. Kirjan ovat toimittaneet<br />
kirjallisuudentutkija Immo Pekkarinen ja kirjailija Klaus Rahikainen,<br />
runoilijan poika.</p>
<p>Jämsänkoskella Keski-Suomessa syntynyt Rahikainen opiskeli ja vaikutti<br />
1950-luvulta saakka pääkaupunkiseudulla, enimmäkseen Espoossa.<br />
Rahikainen asui Leppävaarassa ja toimi myös Länsiväylä-lehden<br />
avustajana 1970–1980 -luvuilla. Rahikainen oli Espoon kirjailijoiden<br />
jäsen. Hänen tuotantoaan on esimerkiksi Espoo Blues -runo, jota on<br />
esitetty monissa yhteyksissä.</p>
<p>Julkistamistilaisuudessa Pekkarinen ja Klaus Rahikainen pohtivat Kalevi<br />
Rahikaisen merkitystä kirjailijana, isänä, ihmisenä ja näkijänä.<br />
Lisäksi esillä on pieni näyttely Kalevi Rahikaisen maalauksista. Ne<br />
kuvittavat myös julkaistavaa teosta.</p>
<p>Tilaisuudessa lausuntataiteilija Marjatta Oikawa tulkitsee sikermän<br />
Kalevi Rahikaisen runoja. Esitystä säestää improvisoiden<br />
sellotaiteilija Juho Laitinen.</p>
<p>Itse metsäni pohjoinen – omaäänisen runoilijan Kalevi Rahikaisen<br />
koottujen teosten julkistamistilaisuus Villa Kivessä (Linnunlauluntie 7,<br />
Helsinki) 16.9. klo 18. Vapaa pääsy.</p>
<p>Ole ystävällinen ja vie viesti eteenpäin kaikille vapauttavasta runoudesta kiinnostuneille!</p>
<p>Tervehtii</p>
<p>Klaus Rahikainen<br />
Villavägen 10<br />
22140 Mariehamn</p>
<p>puh. 0457-32 32000</p>
<p>Lisätietoja Kalevi Rahikaisen elämästä ja tuotannosta löytyy Immo Pekkarisen<br />
toimittamilta sivuilta </p>
<p><a href="http://www.klausra.com/kalevi" rel="nofollow">http://www.klausra.com/kalevi</a></p>
<p>Minä elän en ole kuollut<br />
   lauluni lauletaan<br />
käy ilmi tuntoni itse teko<br />
  huuto keskeltä se elää<br />
tämän myrskyinen kutsu<br />
  ruoho vihertää tämän oikeus<br />
metsät täydet tämä paatos<br />
  isänmaan tämä kohta sen tieto<br />
kesken kaiken rakkaus ja ikävä<br />
  sana sanalta pois maailmalta<br />
vähä vähältä revityt kapalot<br />
  yhä alastomampi tämä lauluani<br />
halusitte tai ette runon kärki<br />
  tulevaisuuteen sinua kohti<br />
tämä lauluani tästä tieto</p>
<p>			Ote runosta &#8220;Minä elän en ole kuollut&#8221;<br />
			teoksesta Välähtää ikuinen silmissä vuodelta 1977</p>
<p>Tervetuloa katsomaan ja kuulemaan miten yksinkertaisen voimallista kaikki on!</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>By: Pekka Luhtala</title>
		<link>http://sammalkorpi.net/posti/comment-page-1/#comment-14</link>
		<dc:creator>Pekka Luhtala</dc:creator>
		<pubDate>Wed, 24 Feb 2010 07:41:48 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://sammalkorpi.net/?page_id=243#comment-14</guid>
		<description>Huomenta Virve,
katsoin juuri kahden kirjailijan yhteistyöstä aamu-tv:ssä. Mieleeni juolahti mahdollinen yhteistyö, vaikka sinulla on todennäköisesti itelläsikin paljon ideoita. Olen ammatiltani keksijä.
Ystävällisin terveisin,
Pekka Luhtala Kurikasta 050 5176360</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Huomenta Virve,<br />
katsoin juuri kahden kirjailijan yhteistyöstä aamu-tv:ssä. Mieleeni juolahti mahdollinen yhteistyö, vaikka sinulla on todennäköisesti itelläsikin paljon ideoita. Olen ammatiltani keksijä.<br />
Ystävällisin terveisin,<br />
Pekka Luhtala Kurikasta 050 5176360</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>By: Lukija</title>
		<link>http://sammalkorpi.net/posti/comment-page-1/#comment-15</link>
		<dc:creator>Lukija</dc:creator>
		<pubDate>Tue, 13 Jan 2009 15:18:59 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://sammalkorpi.net/?page_id=243#comment-15</guid>
		<description>Voisitteko kertoa minulle nuoruudestanne, ja siitä miten päädyitte kirjailijaksi? (Teen yhtä tutkielmaa, ja minusta te olette hyvä kirjailija, josta voisi kirjoittaa) Kiitos.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Voisitteko kertoa minulle nuoruudestanne, ja siitä miten päädyitte kirjailijaksi? (Teen yhtä tutkielmaa, ja minusta te olette hyvä kirjailija, josta voisi kirjoittaa) Kiitos.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>By: Virve</title>
		<link>http://sammalkorpi.net/posti/comment-page-1/#comment-16</link>
		<dc:creator>Virve</dc:creator>
		<pubDate>Sun, 31 Aug 2008 19:08:02 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://sammalkorpi.net/?page_id=243#comment-16</guid>
		<description>Paula ja Klaus -kirjan pokkariversiota voisi kysäistä kustantajalta (Karisto).</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Paula ja Klaus -kirjan pokkariversiota voisi kysäistä kustantajalta (Karisto).</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>By: san.immonen</title>
		<link>http://sammalkorpi.net/posti/comment-page-1/#comment-17</link>
		<dc:creator>san.immonen</dc:creator>
		<pubDate>Wed, 13 Aug 2008 11:15:17 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://sammalkorpi.net/?page_id=243#comment-17</guid>
		<description>Saako Paula ja Klaus -teosta enää mistään? Paitsi lainaksi kirjastosta…</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Saako Paula ja Klaus -teosta enää mistään? Paitsi lainaksi kirjastosta…</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>By: Tipi</title>
		<link>http://sammalkorpi.net/posti/comment-page-1/#comment-18</link>
		<dc:creator>Tipi</dc:creator>
		<pubDate>Thu, 07 Aug 2008 15:03:11 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://sammalkorpi.net/?page_id=243#comment-18</guid>
		<description>Dominokuja luettu jo jonkin aikaa sitten, odottelen kieli pitkällä lisää. Parannat koko ajan, kiitos.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Dominokuja luettu jo jonkin aikaa sitten, odottelen kieli pitkällä lisää. Parannat koko ajan, kiitos.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>By: Virve</title>
		<link>http://sammalkorpi.net/posti/comment-page-1/#comment-19</link>
		<dc:creator>Virve</dc:creator>
		<pubDate>Thu, 06 Mar 2008 08:07:52 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://sammalkorpi.net/?page_id=243#comment-19</guid>
		<description>Hei Aino,

Laitatko kysymykset minulle s-postitse: virve@sammalkorpi.net. Vastaan mielelläni sinulle suoraan.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Hei Aino,</p>
<p>Laitatko kysymykset minulle s-postitse: <a href="mailto:virve@sammalkorpi.net">virve@sammalkorpi.net</a>. Vastaan mielelläni sinulle suoraan.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>By: Aino</title>
		<link>http://sammalkorpi.net/posti/comment-page-1/#comment-20</link>
		<dc:creator>Aino</dc:creator>
		<pubDate>Wed, 27 Feb 2008 13:47:00 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://sammalkorpi.net/?page_id=243#comment-20</guid>
		<description>Etusivulla oleva pohdinta kustannustoimittajan eläköitymisestä kiinnitti huomioni: teen opinnäytetyötä kustannustoimittajan työstä ja kaipaan kommentteja kirjailijoilta. Saisinko käyttää tekstiä osana työtäni? Lisäksi minua kiinnostaa seuraavat asiat, joihin voit vastata jo aikaa löytyy:
-Oletko löytänyt jo uuden kustannustoimittajan? Miltä yhteistyö on tuntunut?
-Millainen on hyvä kustannustoimittaja? Mitä asioita toivot
kustanustoimittajalta?
-Millainen olisi huono kustannustoimittaja?
-Monenko kustannustoimittajan kanssa olet työskennellyt? Jos olet
työskennellyt usean kanssa, kerrotko millaisia eroja heissä on ollut?
-Jos olet työskennellyt vain yhden kanssa, kerrotko miksi?
-Kuinka tärkeää on, että sinulla ja kustannustoimittajalla synkkaa? Miksi?
-Missä vaiheessa kustannustoimittaja näkee tekstiäsi? Lähetätkö tai
annatko osa kerrallaan luettavaksi?
-Miten käsikirjoitus käytännössä muuttuu prosessin aikana? teetkö
tekstin valmiiksi ja sitä muokataan vain hiukan, vai muuttuuko se
paljonkin?
-Tapaatko kustannustoimittajaa säännöllisesti kirjaprosessin aikana?
Kuinka usein?
-Miten muuten ja miten usein olette yhteydessä prosessin aikana?
-Kuinka paljon kustannustoimittaja saa tekstiisi puuttua?
-Onko parempi, että kustannustoimittaja puhuu suoraan muutosehdotuksistaan vai hienotunteisesti hyssytellen?
-Onko kustannustoimittajan kanssa työskentely johtanut ystävyyssuhteeseen?
-Jos sinulla on muuta lisättävää tai kokemuksia kustannustoimittajan kanssa työskentelystä, anna palaa!</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Etusivulla oleva pohdinta kustannustoimittajan eläköitymisestä kiinnitti huomioni: teen opinnäytetyötä kustannustoimittajan työstä ja kaipaan kommentteja kirjailijoilta. Saisinko käyttää tekstiä osana työtäni? Lisäksi minua kiinnostaa seuraavat asiat, joihin voit vastata jo aikaa löytyy:<br />
-Oletko löytänyt jo uuden kustannustoimittajan? Miltä yhteistyö on tuntunut?<br />
-Millainen on hyvä kustannustoimittaja? Mitä asioita toivot<br />
kustanustoimittajalta?<br />
-Millainen olisi huono kustannustoimittaja?<br />
-Monenko kustannustoimittajan kanssa olet työskennellyt? Jos olet<br />
työskennellyt usean kanssa, kerrotko millaisia eroja heissä on ollut?<br />
-Jos olet työskennellyt vain yhden kanssa, kerrotko miksi?<br />
-Kuinka tärkeää on, että sinulla ja kustannustoimittajalla synkkaa? Miksi?<br />
-Missä vaiheessa kustannustoimittaja näkee tekstiäsi? Lähetätkö tai<br />
annatko osa kerrallaan luettavaksi?<br />
-Miten käsikirjoitus käytännössä muuttuu prosessin aikana? teetkö<br />
tekstin valmiiksi ja sitä muokataan vain hiukan, vai muuttuuko se<br />
paljonkin?<br />
-Tapaatko kustannustoimittajaa säännöllisesti kirjaprosessin aikana?<br />
Kuinka usein?<br />
-Miten muuten ja miten usein olette yhteydessä prosessin aikana?<br />
-Kuinka paljon kustannustoimittaja saa tekstiisi puuttua?<br />
-Onko parempi, että kustannustoimittaja puhuu suoraan muutosehdotuksistaan vai hienotunteisesti hyssytellen?<br />
-Onko kustannustoimittajan kanssa työskentely johtanut ystävyyssuhteeseen?<br />
-Jos sinulla on muuta lisättävää tai kokemuksia kustannustoimittajan kanssa työskentelystä, anna palaa!</p>
]]></content:encoded>
	</item>
</channel>
</rss>

